Saven valmistus kaupalliseen käyttöön alkoi 1869 Kultelan kylässä , kun Tammisaaresta tullut Johan August Roos perusti kylään ensimmäisen verstaan. Roosin savenvalajasuku jatkui kolmessa polvessa. Laajimmillaan savituotteita valmistettiin käsin Kultelassa 1920-luvulla kun kylässä toimi viisi savenvalajaverstasta. Savipajoista tuotanto laajeni 1960-luvulla tiili- ja tiiliputkiteollisuudeksi kun Suomessa salaojitettiin runsaasti. Salaojateollisuuden vuoksi Kultelan kylässä on aina ollut runsaasti muuta yksityisyrittäjyyttä kuten metalliteollisuutta, muurareita, ompelijoita, suutareita, räätäleitä, kirvesmiehiä, autoilijoita, valokuvaamo, majoitus- ja pitopalvelua sekä maataloutta.

Somerolainen ja erityisesti Kultelasta löytyvä savi soveltuu keramiikkavalmistukseen. Vieläkin savea toimitetaan suuria lasteja taideteollisuuden käyttöön. Nykyisin kylässä toimii kaksi tiilitehdasta. Yksi Kultelan erikoistuotteista on ollut käsinlyödyt restaurointitiilet ja –lattialaatat. Niitä on käytetty lähes kaikissa suurissa restaurointikohteissa kuten Hämeenlinna , Turun tuomiokirkko, Suomenlinna ja Raaseporinlinna. Käsinlyöntiosaaminen on yhä tallessa ja taidon säilyttäminen on yksi kyläyhdistyksen tavoitteista.

Someron kirkon tiilet on valmistettu Kultelan savesta. Pari vuotta sitten Kultelan savesta poltettiin Someron uuden kirjaston sisäpihalla oleva tilataideteos.

Tarja Palanderin kirjoitus "Savenvalanta käsityöteollisuutena Somerolla" (PDF, 22 kt) sisältää paljon tietoa saviteollisuuden historiasta, savenvalannan tulosta Somerolle sekä saven käsittelystä. Tietoja kirjoitustyöhönsä hän on saanut mm. haastattelemalla savenvalajamestari Kalle Männistöä.