Kultelan Kyläyhdistys



Kari Löfberg

Hei kyläläiset!

Talkoot puistossa tiistaina 12.7. klo 18:00

Ohjelmassa siistimistä ja pöytien suunnittelua
grillikatokseen.

Kultelan Kyläyhdistys

Kultelan Kyläyhdistys näki päivänvalon alkuvuodesta 2002. Yhdistys perustettiin edistämään kylän asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta ja kylän elinkelpoisuutta. Yhdistys toimii asukkaidensa edunvalvojana ja pyrkii edistämään kylän asukkaiden toimeentulomahdollisuuksia, kylän vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyvyyttä, harrastus- ja kulttuuritoimintaa ja yhteistyötä.

Yhdistys on nuoresta iästään huolimatta saanut paljon aikaan, josta todisteena Kultelasta löytyvä viihtyisä Savi puisto, leikkikenttineen, saviuunineen, huvimajoineen, grillikatoksineen.

Kultelasta on myös kirjoitettu kaksi kirjaa "Kultela - Vanhat valokuvat" ja "Kultela - Punasaven kylä".



Kultelan historiaa

Kultelan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1492. Vuonna 1539 siellä oli kolme taloa, Hurri, Teeri ja Vakkuri. 1900-luvun alussa oli kylässä 13 taloa. Vuonna 1860 oli Kultelassa 10 torppaa, 1910 torppia oli vain 2 jäljellä. Itsenäisiä taloja oli 1910 16 kpl, vuoteen 1940 oli kylä kasvanut 93-taloiseksi. Kultela sijaitsee vanhojen teiden risteyskohdassa. Kultelan kylä on perimätiedon mukaan saanut nimensä yhteisellä kylätontilla sijainneesta "kultoisesta lähteestä", joka oli kyläläisten ehtymätön vedensaantipaikka. 1970 ruoppauksen yhteydessä lähde joutui jokiuomaan. Kuulopuheen muukaan myös "Hämeen portti" on sijainnut tällä osuudella Hämeen Härkätietä.

Kultelan nykyinen asutus on keskittynyt Härkätien varteen, jonka tuntumassa ovat sijainneet myös useat tiili- ja savenvalajaverstaat, joiden syntymiselle Kultelan kuuluisa savi on luonut edellytykset. Tiiliä on lyöty keskiajalta lähtien ja teolliseen valmistukseen ryhdyttiin 1930-luvulla. Ensimmäinen savenvalajaverstas perustettiin 1860-luvulla. Laajimmillaan saviastiatuotanto oli 1920-luvulla. Näkyvänä muistona ovat Härkätien tuntumassa sijaitsevat savikuopat ja lukuisat 1930-luvulla rakennetut tiiliset vilja-aitat. Kokonaisvaikutelma Kultelan kylästä on elävä ja kerroksellinen.

Kylän keskusta on arvokasta kyläkulttuurimaisemaa. Kultela on tyypillisesti pienyrittäjien kylä, maanviljelijöitä on vähemmän. Alueen savilöydöt ovat viitoittaneet yrittäjyyttä tiilen tekoon sekä kaakelin valmistukseen. Kylän taloista monissa löytyy paikallisten mestareiden kakluuneja ja tietenkin talojen tiiliosat ovat paikallista tuotantoa. Kultelan savenvalajan museo on Kalle Männistön verstas ja tien toiselta puolelta löytyy hänen asuntonsa. Pihat ovat suurimmaksi osaksi hienosti laitetut ja niitä ympäröivät kukkivat pensasaidat, jotka myös kaunistavat tiemaisemaa.

Savenvalajamuseo

Savenvalajamestari Kalle Männistön vanha paja eli Savenvalajamuseo on avoinna kesäsunnuntaisin klo 12-15 (viikot 24 - 31). Muina aikoina sopimuksen mukaan. Lisätietoja: Kari Löfberg, 050 518 1132

Hinnat: aikuiset 2 €, alle 12-vuotiaat 1 €, ryhmät (yli 10 hlö) 1€/hlö

Lisätietoja savenvalamisen historiasta TÄSTÄ


SAVENVALAJAMUSEO
Hämeen Härkätie 227
31400 SOMERO

Yhteystiedot

Kultelan kyläyhdistys ry

Voit kommentoida ja kysellä Kultelan kylään ja kyläyhdistykseen liittyvistä asioista laittamalla palautetta seuraaviin sähköpostiosoitteisiin:
markku.kankare@kultela.fi tai katja.gronholm@kultela.fi
Muista ilmoittaa yhteystietosi, jos haluat vastauksen.


Löydät meidät myös sosiaalisesta mediasta kyläyhdistyksen facebook-sivulla



Kiitos palautteestasi!

Puisto




Sivuston saven valanta on vielä kesken...

Savenvalajamuseo historiaa

Saven valmistus kaupalliseen käyttöön alkoi 1869 Kultelan kylässä , kun Tammisaaresta tullut Johan August Roos perusti kylään ensimmäisen verstaan. Roosin savenvalajasuku jatkui kolmessa polvessa. Laajimmillaan savituotteita valmistettiin käsin Kultelassa 1920-luvulla kun kylässä toimi viisi savenvalajaverstasta. Savipajoista tuotanto laajeni 1960-luvulla tiili- ja tiiliputkiteollisuudeksi kun Suomessa salaojitettiin runsaasti. Salaojateollisuuden vuoksi Kultelan kylässä on aina ollut runsaasti muuta yksityisyrittäjyyttä kuten metalliteollisuutta, muurareita, ompelijoita, suutareita, räätäleitä, kirvesmiehiä, autoilijoita, valokuvaamo, majoitus- ja pitopalvelua sekä maataloutta.

Somerolainen ja erityisesti Kultelasta löytyvä savi soveltuu keramiikkavalmistukseen. Vieläkin savea toimitetaan suuria lasteja taideteollisuuden käyttöön. Nykyisin kylässä toimii kaksi tiilitehdasta. Yksi Kultelan erikoistuotteista on ollut käsinlyödyt restaurointitiilet ja –lattialaatat. Niitä on käytetty lähes kaikissa suurissa restaurointikohteissa kuten Hämeenlinna , Turun tuomiokirkko, Suomenlinna ja Raaseporinlinna. Käsinlyöntiosaaminen on yhä tallessa ja taidon säilyttäminen on yksi kyläyhdistyksen tavoitteista.

Someron kirkon tiilet on valmistettu Kultelan savesta. Pari vuotta sitten Kultelan savesta poltettiin Someron uuden kirjaston sisäpihalla oleva tilataideteos.

Tarja Palanderin kirjoitus Savenvalanta käsityöteollisuutena Somerolla sisältää paljon tietoa saviteollisuuden historiasta, savenvalannan tulosta Somerolle sekä saven käsittelystä. Tietoja kirjoitustyöhönsä hän on saanut mm. haastattelemalla savenvalajamestari Kalle Männistöä.